MIKSI PUHUTAAN MONIKULTTUURISESTA OSAAMISESTA?

Pakolaisnuorten tuki ry:n Voimaksi-hankkeen työntekijät kävivät vierailemassa TAMKin ensimmäisen vuoden sosionomiopiskelijoiden Ekososiaalinen oikeudenmukaisuus ja moninaisuus –kurssilla. Vierailulla käsiteltiin monikulttuurista kohtaamista sekä yhdenvertaisuuden edistämistä.

Maahanmuuttotaustaisten nuorten oppimispolku Suomessa on usein haastava, ja he kohtaavat kouluympäristössä erilaisia vaikeuksia. Tilastojen mukaan esimerkiksi pakolaistaustaiset nuoret pärjäävät opinnoissaan Suomessa heikommin kuin muualla Pohjoismaissa (Pohjoismainen ministerineuvosto 2021). Heidän asemansa on monin tavoin haavoittuvampi kuin valtaväestöön kuuluvien nuorten, mikä tekee heistä erityisiä koulumaailmassa sekä ympäröivässä yhteiskunnassa. Suomen PISA-tutkimuksen (2022) mukaan maahanmuuttotaustaisista oppilaista 43-52% kuuluu matalimpaan sosioekonomiseen asemaan, kun taas valtaväestössä osuus oli 23% (Pulkkinen ym. 2024).

Kouluympäristössä maahanmuuttotaustaisten nuorten kohtaamia haasteita tulisi tarkastella laajasti, jotta heille voidaan tarjota kohdennettua tukea ja heidän erityisyytensä nähdään voimavarana, ei ainoastaan ongelmana. Näiden nuorten hyvinvointiin liittyy paitsi kielellisiä ja kulttuurisia haasteita myös kasvua nuoruuteen liittyvien yleisten kysymysten parissa.

Maahanmuuttotaustaisiin nuoriin kohdistuva puhe on usein ongelmakeskeistä

Yhteiskunnallinen keskustelu keskittyy valitettavan usein maahanmuuttotaustaisten nuorten haasteisiin. Nämä esitetään usein kulttuurieroista johtuvina ongelmina, vaikka monet heidän kohtaamistaan vaikeuksista liittyvät yleisemmin nuoruuteen, sillä kaikki nuoret etsivät omaa identiteettiään ja paikkaansa yhteiskunnassa.

Kun nuori ei saavuta hänelle asetettuja odotuksia, hän saattaa kokea olevansa huonompi tai kyvyttömämpi kuin muut, mikä voi johtaa hyväksynnän hakemiseen myös kyseenalaisin keinoin. Tämä voi ilmetä käyttäytymisen ongelmina, jotka nähdään helposti pelkkänä "häiriökäyttäytymisenä" ilman ymmärrystä sen taustalla vaikuttavista tunteista ja tarpeista. Entä jos pysähtyisimme hetkeksi ja kysyisimme: mitä tämän käytöksen taustalla oikeasti on?

Syrjintä satuttaa ja synnyttää vastareaktioita

Syrjinnän ja rasismin kokemukset herättävät usein vihaa ja turhautumista. Näiden kokemusten vaikutukset ulottuvat usein syvälle nuorten identiteettiin. Joissain tilanteissa ne voivat vahvistaa ryhmäidentiteettiä tavalla, joka ilmenee negatiivisena käytöksenä – esimerkiksi väkivaltaisina reaktioina, kun nuoret kokevat, ettei heitä arvosteta tai hyväksytä osaksi ympäröivää yhteisöä.

Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajaperheiden vanhemmat ja kouluissa oman kielen opettajat tunnistivat rasistista syrjintää muuta koulun henkilökuntaa paremmin. Näkemyserot luonnollisesti vaikuttavat negatiivisesti luottamukseen ja yhteistyöhön koulun ja maahanmuuttajaperheiden välillä. (Säävälä 2012).

On ensiarvoisen tärkeää, että nuorten parissa toimivat aikuiset ymmärtävät maahanmuuttotaustaisten nuorten kohtaamat haasteet ja tukevat heidän kasvuaan. Ensiaskel on, että keskitymme vahvuuksiin ja potentiaaliin sen sijaan, että korostamme haasteita.

Jokainen nuori kaipaa lopulta samaa – tulla nähdyksi, ymmärretyksi ja arvostetuksi juuri sellaisena kuin on. 

~Suvi

Lähteet:

Pohjoismainen yhteistyö: Pohjoimaiden ministerineuvosto. 2021. Miten pakolaistaustaiset nuoret voivat pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa? Coming of Age in Exile – CAGE. Saatavilla: https://www.norden.org/fi/publication/miten-pakolaistaustaiset-nuoret-voivat-pohjoismaisissa-hyvinvointivaltioissa-coming-age

Pulkkinen, J., Kauppinen, H., Hiltunen, J., Lehtola, O., Nissinen, K. & Rautopuro, J. 2024. Tukea tasa-arvoiselle koulutielle. Maahanmuuttotaustaisten nuorten osaaminen PISA 2022 –tutkimuksessa. Koulutuksen tutkimuslaitos. Jyväskylä.

Säävälä, M. .2012. The Burden of Difference? School Welfare Personnel's and Parent's View on Wellbeing of Migrant Children in Finland. Finnish Yearbook of Population Research XLVII 2012, 31-50. Saatavilla: https://journal.fi/fypr/article/view/45073